Parhaiten hengityselinten uloimpiin alueisiin pääsevät erittäin pienet hiukkaset, joiden koko on 0,01–1 µm, eli PM1-hiukkaset. Hiukkasten kyky kerääntyä kehoon (siinä määrin, että ne jäävät kehoon pysyvästi) riippuu esimerkiksi niiden koosta ja kyvystä läpäistä ilmateiden seinämiä.
Keuhkot tarvitsevat toimiakseen puhdasta ilmaa jokaiseen keuhkorakkulaan (alveolit), joita on jopa seitsemän miljoonaa. Niissä tapahtuu kaasun vaihto kapillaarien kanssa. Veri virtaa kapillaarien läpi ja luovuttaa aineenvaihdunnan luoman hiilidioksidin (CO₂) siellä. Samanaikaisesti happi (O2) siirtyy keuhkorakkuloiden kautta vereen. Happi kuljetetaan keuhkorakkuloista lihaksiin ja muihin elimiin. Hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet poistuvat hengittäessämme ulos.
Viruksen kokoiset nanohiukkaset voivat kerääntyä keuhkorakkuloiden solukalvoihin (seinämiin). Keuhkorakkuloiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 70 m², ja ne ovat erittäin herkkiä hiukkasille ja muille haitallisille aineille. Jos aineet jäävät hengityselimiin, ne voivat edesauttaa keuhkolaajentuman, ödeeman ja muiden vakavien sairauksien kehittymistä, mikä voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Camfilin asiantuntijat testaavat sisäilman laadun varmistaakseen turvallisen, terveellisen ja puhtaan sisäilman.
Ilmanvaihdon perusajatus on sekoittaa sisäilmaa ulkoilman kanssa. Mutta koska ulkoilma on nykyisin niin saastunutta eri palamisprosessien ja dieselpäästöjen yms. seurauksesta, ilmaa täytyy puhdistaa useassa eri vaiheessa. Jos ilmaa ei puhdisteta, sisäilma voi täyttyä haitallisista hiukkasista, jotka joutuvat ihmisten hengitysteihin ja verenkiertoon.
Tehokkaat ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet voivat estää suurimman osan ulkoilman hiukkasista (ja kaasuista) pääsemästä sisäilmaan. Sisäilma voi olla jopa epäpuhtaampaa kuin ulkoilma. Tämä johtuu siitä, että kun hiukkaset ja muut aineet siirtyvät sisäilmaan, ne yhdistyvät uudella tavalla rakennusten sisällä jo olevien aineiden ja hiukkasten kanssa. Yhdistelmät voivat olla paljon aggressiivisempia ja siten haitallisempia terveydellemme.
Nykyaikaisissa sisäympäristöissä ilmaa pilaavat paitsi ulkoilmasta sisälle tulevat hiukkaset, myös rakennuksen eri materiaalien tuottamat päästöt. Nämä päästöt koostuvat huonekalujen, maalin, kosmetiikan, rakennusmateriaalien, puhdistusaineiden jne. hiukkasista ja aineista. Päästöjä syntyy myös ruoanlaitosta, takkatulesta ja kynttilöistä. Otsonia voi esiintyä myös sisätiloissa, joka voi aiheuttaa ärsytystä hengityselimissä.
Me Camfililla uskomme, että puhtaan ilman hengittämisen pitäisi olla ihmisoikeus. Ajatuksen merkitys kasvaa kaiken aikaa ympäri maailman ilmansaasteiden vahingollisten vaikutusten vuoksi.
Oikeanlaisen ilmansuodattimen käyttäminen auttaa pitämään sisäilman hyvänlaatuisena. Se myös säästää energiaa ja rahaa. Suodattimet, kuten Opakfil ES, Hi-Flo XLT7, and Hi-Flo M7, vastaavat tämän päivän tiukkoihin vaatimuksiin PM1-hiukkasten suodatuksessa.
ISO 16890 on kansainvälinen ilmansuodattimien testausstandardi, joka määrittää suodatinluokan kolmen eri hiukkaskokoluokan mukaan, korvaten aiemman EN 779:2012 -standardin.
Olemme julkaisseet oppaan, jossa tarkastellaan huonon sisäilman laadun syitä, seurauksia ja ratkaisuja.
Finland
