Pakkanen paukkuu tällä hetkellä ympäri Suomea. Aurinkoiset pakkaskelit ovat houkutelleet ulkoilemaan hyvällä säällä. Kuitenkin yleinen harhaluulo on se, että kylmä talvi-ilma olisi puhdasta ja raikasta. Todellisuudessa ulkoilmassa on yleensä enemmän epäpuhtauksia talvikuukausina. Tiedätkö miksi?
Talvella ilma tuntuu usein puhtaalta ja raikkaalta koska se on kylmää. Valitettavasti asiat eivät kuitenkaan aina ole sitä, miltä näyttävät – todellisuudessa ulkoilmassa on yleensä korkeampi ilmansaastepitoisuus talvikuukausina.
Talvella ilmakehän lämpötila saattaa muodostaa ns. lämpötilainversion. Tämä tarkoittaa sitä, että kylmä ilma jää lähemmäs maanpintaa, kun taas lämpimämpi ilma nousee ylöspäin. Tämä ilmiö voi toimia kuin kansi, joka estää ilman sekoittumisen ja saasteiden kohoamisen ylöspäin. Näin ollen ilmansaasteet jäävät lähemmäs maanpintaa, mikä voi heikentää ulkoilman laatua.
Vaikka ulkoilman laatuun on hankala vaikuttaa, sisäilman laadun parantamiseksi löytyy aina keinoja, huolimatta siitä, millainen ilmanvaihtoratkaisu työpaikallasi on. Useimmiten ilmanlaatua on myös varaa parantaa, työskentelit sitten toimistossa, varastossa tai tuotannon parissa. Eikä sen tarvitse maksaa maltaita.
Korkeat hiukkaspitoisuudet ovat usein suuremmaksi kiusaksi kaupunkien kuin maaseudun asukkaille. Kaupunkien väestötiheyden vuoksi ilma saastuu nopeammin ja laajemmassa mittakaavassa, esimerkiksi liikenne on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Epäpuhdas ilma koostuu erikokoisista hiukkasista: karkeista, hienoista ja erittäin hienoista (nano) hiukkasista. Epäpuhdas ilma sisältää myös typpidioksidia tai maan pinnan otsonia ja voi aiheuttaa terveyshaittoja ihmisille. Huonolaatuisen ilman aiheuttamien terveysongelmien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle noin 5,6 miljardia euroa vuodessa (Euroopan tilintarkastustuomioistuin).
Viime vuosina käsitys ilmansaasteiden aiheuttamista ongelmista on muuttunut. Tutkimukset osoittavat selvästi ulkoilman epäpuhtauksien negatiivisen vaikutuksen terveyteemme. On myös todettu, että terveysvaikutuksia esiintyy alhaisemmilla tasoilla kuin aiemmin ajateltiin. Liikennepäästöjen aiheuttamat epäpuhtaudet, erityisesti pienimmät hiukkaset, aiheuttavat suurimmat terveysriskit ja -kustannukset.
Ulkoilman laatuun emme voi yksilöinä juuri vaikuttaa, mutta sisäilman eteen voimme tehdä paljonkin. Voimme käyttää ilmanvaihtojärjestelmissä laadukkaita ilmansuodattimia, joilla on suuri vaikutus epäpuhtauspitoisuuksiin sisäilmassa. Tuloilmasuodatukseen löytyy eri tarpeisiin ja järjestelmiin sopivia suodattimia, eri suodatinluokilla. Matalan suodatinluokan suodattimet päästävät läpi haitallisia hiukkasia, kun taas korkeamman luokan suodattimet vähentävät sisäilman epäpuhtauksia.
Jos haluat vieläkin puhtaampaa ilmaa kuin tavallinen ilmanvaihto pystyy tuottamaan, ilmanpuhdistin on hyvä vaihtoehto. Ilmanpuhdistin täydentää olemassa olevaa ilmanvaihtoa ja toimii hyvin esimerkiksi kouluissa tai toimistoissa, joissa laadukkaampi sisäilma on toivottavaa. Ilmanpuhdistin on erityisen hyvä ratkaisu kaupunkiympäristöissä, korkeampien ilmansaastepitoisuuksien vuoksi.
Valitse puhdistin, joka toimii passiivisella tekniikalla, eli sisältää mekaanisen HEPA-suodattimen, joka suodattaa ilmasta myös pienimmät hiukkaset. Muiden tekniikoiden riski on usein se, että ilmanpuhdistin tuottaa otsonia. Mikäli haluat suodattaa ilmasta myös kaasumaiset epäpuhtaudet, tulee ilmanpuhdistimessa olla aktiivihiilisuodatin.
Henkilöstö työskentelee tehokkaammin tilassa, jossa on hyvälaatuinen sisäilma ja optimaalinen huonelämpötila. Työnantajana sinulla on siis mahdollisuus säästää rahaa paremmalla tuottavuudella ja vähentää lyhytaikaisia sairauslomia toimivan ilmanvaihtojärjestelmän ja hyvän sisäympäristön avulla.
LÄHTEET:
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Ruotsin ympäristönsuojeluviraston raportti ”Frisk luft 2019”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Adnan Ploskić, Civil and Architectural Engineering, tutkija sekä Bravida Sverige, liiketoiminnan kehittäjä
Finland
